No niin, olla päästy vuoteen 2010, eikä tilanne ole juurikaan muuttunut tässä miksikään.
Paitsi, että olen itsekin alkanut "pihdata", eli en tee aloitteita ja pyrin nopeasti pois sellaisesta tilanteesta, joka voisi johtaa seksiin. Esimerkiksi aamuisin, kun on vapaata ja olisi aikaa vaikka hieman "peuhata" sängyssä, pyrin nousemaan nopeasti ennen vaimoa ja poistumaan sängystä. Osaltaan syynä tähän on myös se, että en halua olla kokoajan se joka "vonkaa" seksiä. Ja toinen syy (jota jotkut voivat pitää lapsellisena) on se että haluan vaimoni kokevan sen saman "hylkäämisen" tunteen mikä itselläni on kun olen yrittänyt johdatella tilannetta seksiin. Lisäksi on oman mielenterveyteni kannalta ehkä parempi, etten koko ajan saa "rukkasia" vaan pystyn hallitsemaan itse tilannetta - en siis ole jäänyt ilman kun en ole sitä pyytänytkään.
Jo kolme kuukautta ilman yhtäjaksoisesti
Niin, olen tässä seurannut aikaa ja sen kulumista. Minulla on jopa selvä päivämäärä "koska viimeksi" -päivälle ja se on maaliskuussa. Maaliskuun lopulla kävin vasektomiassa ja sen jälkeen en ole harrastanut mitään muuta kuin sooloseksiä - eli suomeksi olen runkannut, vetänyt käteen, tumputtanut, heittänyt hanskaan, masturboinut... Tämä on ollut pitkä jakso ja tulee sellaisena jatkumaankin - ellen satu törmäämään johonkin sellaiseen uskomattomaan naisihmiseen, jolle se että olen parisuhteessa, ei ole ongelma. Useimmiten kuitenkin itse olen sattunut törmäämään vain sellaisiin naisiin, joille fuckbuddyksi ryhtyminen on jotain sanoinkuvaamattoman irstasta.
